Aluksi en pitänyt kylmästä vedestä. Se oli… kylmää! Vähitellen aloin tottua siihen. Ja lopulta koukutuin.
Kylmässä vedessä uimisella on valtavasti tutkittuja terveyshyötyjä: se lisää endorfiinituotantoa ja stressihormonien eritystä, parantaa verenkiertoa ja kudosten aineenvaihduntaa ja laskee verenpainetta. Se lievittää myös kipua, jonka tiedän todella hyvin omasta kokemuksesta.
Mutta mitä jos vesi yksinkertaisesti vain tuntuu liian kylmältä?
Hyviä uutisia, kylmään tottuu! Ja tottuminen tapahtuu yllättävän nopeasti.
Kuva: Elina Manninen. elinamanninen.com
MITEN TOTUN KYLMÄÄN?
Jos kylmään menemistä harjoittelee säännöllisesti, keho (ja mieli) sopeutuu.
Ei tarvitse olla superihminen tai paksunahkainen. Pitää vain mennä! Kuten sanon aina niille, jotka jäävät jalat vedessä empimään eteenpäin menemistä: ”Mennään, ei pähkäillä.” Jos jää seisomaan puoliveteen, paine veden ja ilman välikohdassa kasvaa, mikä tuntuu ikävältä. Mitä nopeammin veteen menee, sitä parempi.
Kylmää on turha pelätä. Se on vain kylmää, ja kylmä olotila loppuu, kun vedestä nousee ylös. Silloin kehoon virtaa lämmin ja rentoutunut olo.
Aloittelijan kannattaa olla kylmässä vedessä aluksi vain muutamia sekunteja ja veteen kannattaa mennä mahdollisimman usein, mielellään useamman kerran viikossa.
Vähitellen kylmänsietokyky kasvaa myös muualla: talvella ulkoilu ei tunnu enää niin hytisevältä!
MIKSI TOISIA PALELTAA SILTI ENEMMÄN – JA TOISIA EI?
Kylmän kokeminen on yksilöllistä. Joidenkin tutkimusten mukaan syy parempaan kylmänsietokykyyn löytyy ruskeasta rasvakudoksesta, jonka tehtävä on lämmön tuottaminen ja jota muodostuu vain osalle aikuisista.
Se, miten paljon ruskea rasva vaikuttaa, ei ole tarkkaa tietoa. Toisaalta ruskeaa rasvaa on todennäköisesti enemmän laihoilla kuin ylipainoisilla, joilla on taas toisenlaista lämmöneristettä. Ihonalainen rasvakerros toimii lämmöneristäjänä, sillä se estää lämpöä karkaamasta kehosta.
Myös hyvät lihakset ja kunto sekä isompi koko auttavat lämmöntuotannossa.
Siihen, miten kylmän kokee, vaikuttavat myös ikä, sukupuoli, ruumiinrakenne, terveys, verenkierto, väsymys ja se, miten mieltään on treenannut.
Kylmäkokemus on myös asennekysymys. Itseään voi karaista!
HENKENI SALPAUTUU – MITEN SIITÄ PÄÄSEE EROON?
Kylmä vesi voi aiheuttaa hengen salpautumista. Se ei ole vaarallista ja siitä pääsee eroon.
Mene aina veteen pitkällä ja rauhallisella uloshengityksellä.. Uloshengitys rentouttaa elimistön automaattisesti. Kun olet vedessä, täytä keuhkot rauhallisesti. Keuhkojen salpaantuminen vähenee, kun kylmään veteen menemistä harjoittelee.
VOIKO AVANTOON MENNÄ ILMAN SAUNAA?
En suosittele kenellekään suoraan saunasta kylmään veteen hyppäämistä. Kehon pitää antaa viilentyä ennen uimista.
Saunan kuumuuden ja avannon kylmyyden välinen lämpötilaero rasittaa sydäntä ja saattaa aiheuttaa huimausta. Sen sijaan suosittelen aina lämmittelemään lihaksia liikunnalla ennen kylmään veteen pulahtamista.
Sauna jakaa mielipiteitä. Noin puolet tykkää saunoa avannoissa uimisen yhteydessä, noin puolet eivät. Yleensä miehet tykkäävät saunasta enemmän. Jos olet epävarma tai sinulla on terveysongelmia, juttele aina ensin lääkärin kanssa, voitko mennä kylmään veteen turvallisesti! Avantouintia ei esimerkiksi suositella sydäntautipotilaille.
SAAKO PÄÄN LAITTAA PINNAN ALLE?
Sukeltaminen veteen niin, että pää painuu veteen, ei ole yleensä suositeltavaa. Pään kastelu lisää lämmönluovutusta. Sisäelimet saavat lämpöä lihaksista ja pintaverenkierrosta, mutta päässä ei ole samanlaista suojaa.
Jos pään laittaminen pinnan alle ei tunnu epämukavalta, kai siellä voi sekunnin olla.
VOIKO KYLMÄSSÄ VEDESSÄ VILUSTUA?
Ei. Jos ihminen vilustuu kylmässä uimisen jälkeen, kyse on yleensä siitä, ettei sen jälkeen ole puettu tarpeeksi lämpimästi.
Älä koskaan mene uimaan, jos olet kipeä. Tai jos olet juonut alkoholia tai kärsit sydän- ja verenpaineoireista.
Comments